Ajankohtaista

Toivottavasti aluehallintovirasto ei uudista virhettään

3.1.2018

Helsingin Sanomat, Satakunnan Kansa, Satakunnan Viikko ja Yle Pori uutisoivat ansiokkaasti Vaasan hallinto-oikeuden 13.12.2017 antaman päätöksen, jolla hallinto-oikeus kumosi Etelä-Suomen aluehallintoviraston Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitokselle myöntämän ympäristöluvan ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Fortum Environmental Construction Oy (ent. Ekokem-Palvelu Oy) kommentoi puolestaan asiaa muutama päivä myöhemmin (SK 20.12.2017) toteamalla, että ”hallinto-oikeus otti kantaa lupamenettelyyn eikä muihin asioihin”.

Edustan tässä asiassa Reposaaren 14 mökinomistajaa. Fortum Environmental Construction Oy:n edellä esitetyn kommentin johdosta on syytä todeta muutama asia. Päämiesteni lähtökohtainen kanta on, että jätteenkäsittelylaitos on kokonaisuudessaan väärässä paikassa. Tässä yhteydessä syyttävä sormi osoittaa Porin kaupunkia, joka myönsi Ekokem-Palvelu Oy:lle rakennusluvan (Ympäristölautakunta 16.11.2016) sillä edellytyksellä, että ”rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen lainvoimaista ympäristölupaa”. Ympäristön kannalta näin riskialttiissa hankkeessa lainvoimaisen ympäristöluvan olisi pitänyt olla jo rakennustöiden aloittamisen ehto. Rakentamaton rantamaa on uusiutumaton luonnonvara!

Siitä huolimatta, että rakennustyöt ovat jo pitkällä, asian palauttaminen tarkoittaa kuitenkin koko ympäristöluvan myöntämisperusteiden uudelleen käsittelemistä. Lupa voidaan siis myös hylätä kokonaisuudessaan. Jätteenkäsittelylaitoksen rakennusvaiheen takia realiteetit pitänee silti hyväksyä, ja kyse on ennen kaikkea vesistöön johdettavien jätevesien haittojen estämisestä. Tällöin nk. suljettu järjestelmä on paras, ja käytännössä ainoa, vaihtoehto. Suljettu järjestelmä estää vesistön koostumuksen muutoksen. Aistinvaraisista muutoksista (= veden väri, haju jne.) puhumattakaan.

Erityisen tärkeää on huomata, että hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei painotettu riittävästi sitä, että Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitos ja sen synnyttämä Kokemäenjoen edustan merialueen ”suolaantuminen” ovat synnyttämässä arveluttavan ympäristömuutoksen. Makeanveden kalat (esim. kuha) karkotetaan. Vaelluskalojen nousu häiriintyy, kun kalat hakeutuvat ennen kutua kohti joen tuomaa suolatonta vettä käyden samalla läpi osmoositasapainomuutoksia. Vaelluskalat kohtaavat suolattua vettä, johon ne eivät ole osanneet varautua. Kalahaitta tulee olemaan huomattava, ja kaloja karkottava. Kalastuselinkeino on merkittävä osa Poria ja Reposaarta: kalastajat eivät saa kadota tältä alueelta.

Olin tässä asiassa mukana asiantuntijana jo 25.11.2016 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa (ks. https://www.jounilehtimaki.fi/keskustelunavauksia/eun-kaatopaikkadirektiivi-porin-tuhkanpesulaitos/). Nyt on hyvä todeta, että Vaasan hallinto-oikeus ymmärsi olennaisimman. Kyseessä on jätteenkäsittelylaitos, johon vaarallista jätettä ei tuotaisi vain laitoksen välittömästä läheisyydestä, minkä takia asiassa ei ole perusteita tulkita ympäristönsuojeluvaatimuksia siten lieventävästi kuin aluehallintovirasto oli tulkinnut. Toivottavasti aluehallintovirasto ei uudista virhettään!

Jouni Lehtimäki

varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti

Satakunnan Kansa

Saatat pitää myös seuraavista