Keskustelunavauksia

Ammatti, jota ei ole vielä edes olemassa …?

13.9.2017

Satakuntalaisnuoret ovat jälleen taivaltaneet koulutietä runsaan kuukauden. Kunnat ja kaupungit taistelevat edelleen määrärahojen riittämisestä. Opettajat painiskelevat tuntisuunnitelmiensa kanssa. Oppilaat ovat enemmän tai vähemmän innoissaan. Koululla on huomattava vaikutus siihen, mitä lapsistamme tulee isoina. Ehkä ”multi 4D -ohjelmoija” tai ”lentolinja-autonkuljettaja”?

Keksittyjä ammatteja. Tottakai. Mutta vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi ”sosiaalisen median ylläpitäjä” tai ”mobiilisovellusten kehittäjä” olisivat kuulostaneet erittäin mielikuvituksellisilta ammateilta. Maailman talousfoorumi arvioi hiljattain, että 65 prosenttia maailman lapsista päätyy ammattiin ja uralle, jota ei vielä ole edes olemassa. Monet vanhemmat sanovat, että lapsia on vaikea saada tekemään kotiläksyjä aiheista, jotka ovat heille jo tuttuja. Mutta miten valmistaa heitä tuleviin työmarkkinoihin, joita ei voi vielä edes ennustaa?

Luku- ja laskutaito sekä tiedonhallintakyky ovat aina kriittisen välttämättömiä. Maailman talousfoorumi kysyi myös muutamalta maailman johtavalta yritysjohtajalta, mikä tulee olemaan työntekijän tärkein taito 2020-luvulla. Yleisin vastaus oli: monipuolinen ongelmanratkaisukyky. Kymmenen listaan kuuluivat lisäksi muun muassa: kriittinen ajattelukyky, luovuus, yhteistyökyky sekä sosiaalinen älykkyys.

Ovatko nykykoulut valmiita opettamaan näitä taitoja? Vai olisiko niin, että nykyinen, akateemisen työn painottaminen sekä ”matematiikan ja kielten pakkomielle” heikentävät juuri niitä kykyjä, joita lapset tarvitsevat tulevaisuudessa? Koulutusjärjestelmien on siirryttävä yhä enemmän oppilaskeskeisiin ja käytännöllisiin oppimismalleihin. Liikuntaa harrastava nuori voisi halutessaan keskittyä enemmän vaikkapa fysioterapiaan ja soveltaa tutkimustaan paikallisten urheilujoukkueiden vahinkojen ehkäisyohjelman laatimiseen. Meillä on jo kouluja, joissa oppilaat saavat kuukausittain ”nerotunnin”, jolla kukin saa tehdä jotakin haluamaansa mielenkiintoista projektia, kuten videopelin kehittäminen tai vaatesuunnittelu. Oppilaskeskeisyys ja käytännönläheisyys herättävät intohimon itseohjautuvaan oppimiseen ja mahdollistavat luovuuden sekä ongelmanratkaisun. Taidot mukautuvat helposti muuttuviin aikoihin.

Uskon myös ”palveluopetukseen”, jossa sosiaaliset taidot ja yhteiskuntavastuu ovat sisällytetty opetussuunnitelmaan. Luokka tutkii esimerkiksi ilmaston lämpenemistä ja toteuttaa sitä koskevan projektin: käynnistää paikallisen kampanjan energiankulutuksen pienentämiseksi tai kirjoittaa kirjeitä poliitikoille. Luovuuden ja ongelmanratkaisun lisäksi nuoret oppivat parempaa johtajuutta, yhteistyökykyä ja tunneälyä. Nämä taidot ovat ajattomia.

Eilisen luokka ei valmista lapsiamme huomisen työmarkkinoille. Nyt on aika opettaa taitoja, joita tarvitaan ammatissa ja uralla, jota ei vielä ole ehkä olemassa tai on vain kuvitelmissamme.

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on varatuomari ja oikeustieteen lisensiaatti sekä Kosovon Suomen kunniakonsuli.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista