Keskustelunavauksia

Demokratia – tuo ihana olotila

24.7.2014

Kosovossa järjestettiin ylimääräiset parlamenttivaalit 8.6.2014. Maan parlamentti (eduskunta) oli hajotettu toukokuussa pääministeri Hashim Thaciin kohdistuneen luottamuspulan johdosta. Pääministerin oma puolue (PDK) oli menettänyt enemmistönsä parlamentissa eikä pääministeri kyennyt enää saamaan päätöksiä aikaan edes omassa puolueessaan. Luottamus oli mennyt ennen kaikkea korkean työttömyyden, korruption sekä pääministerin autoritaarisen johtamistyylin takia. Viimeinen pisara oli kuitenkin pääministerin ehdotus Kosovon omien asevoimien perustamisesta. Tätä parlamentin vähemmistökansallisuuksien edustajat eivät enää voineet hyväksyä.

Vaalitulos muuttui vain vähän. PDK voitti vaalit 30,38 prosentin kannatuksella (37 paikkaa). Pääministerin vahvan liittolaisen, liikemies Behgjet Pacollin puolue (AKR) ei ylittänyt äänikynnystä. Sen sijaan uusi puolueryhmittymä – NISMA – ylitti äänikynnyksen vain kolmen kuukauden kuluttua perustamisestaan. NISMAN toinen johtohenkilö on PDK:sta eronnut, parlamentin entinen puhemies Jacup Krasniqi.

Kaksi päivää vaalien jälkeen LDK, AAK ja NISMA muodostivat koalition, jolla on parlamentin 120 paikasta 47. Tämän koalition tueksi liittoutuivat vielä vähemmistöjen edustajat, joille on Kosovon perustuslain mukaan varattu parlamentista 20 paikkaa. Maalaisjärjen mukaan ”sen olisi pitänyt olla siinä”: muodostetulla koalitiolla on enemmistö parlamentissa (67 paikkaa). Koalitio nimeäisi hallitustunnustelijan (= uusi pääministeri) sekä parlamentin uuden puhemiehen. Mutta yllättäen pääministerin väite olikin, koska Kosovon perustuslaki mahdollistaa sellaisenkin tulkinnan, että vain vaalit voittanut puolue – eikä siis vaalien jälkeen muodostettu koalitio – suorittaa johtopaikkojen nimeämiset, että vain hänellä – ja PDK:lla – olisi oikeus muodostaa hallitu s ja nimetä parlamentin puhemies.

Kosovon perustuslain mukaan presidentti nimeää virallisesti hallitustunnustelijan. Valitettavasti Kosovo on vielä uusi ja hauras demokratia. Sen toimielimet eivät ole – vallan kolmijako-opista huolimatta – riittävän vahvoja kestämään toistensa (poliittista) painetta. Presidentti Atifete Jahjaga ei (siksi) käyttänytkään valtaansa, vaan pyysi sen sijaan perustuslakituomioistuin ratkaisua. Ja perustuslakituomioistuin antoi hämmentävän ratkaisun.

Perustuslakituomioistuimen mukaan vaaleissa voittanut puolue voi – siis voi (!) – ehdottaa hallitustunnustelijaa. Mutta jos hän ei saa hankittua hallitukselleen parlamentin enemmistön tukea, presidentti päättää, mille puolueelle tai koalitiolle annetaan valtuudet ehdottaa uutta hallitustunnustelijaa. Toisen epäonnistuneen kierroksen jälkeen ainoa vaihtoehto olisi uudet vaalit. Perustuslakituomioistuimen päättely oli epäselvä ja kiistanalainen. Yksi tuomareista, amerikkalainen Robert Carolan, jätti jopa eriävän mielipiteen. Carolanin käsityksen mukaan Kosovon perustuslaki antaa presidentille ”laajat valtuudet nimittää heti hallitustunnustelija, jolla on parhaat mahdollisuudet saada parlamentin enemmistön hyväksyntä uudelle hallitukselle”.

Carolanin kanta on modernin demokratian mukainen. Esimerkiksi viime vuonna Luxemburgissa pääministeri Jean-Claude Juncker määräsi toimitettavaksi ennenaikaiset vaalit. Junckerin puolue (CSV) puolue voitti vaalit (23 paikkaa 60:stä), mutta muut ryhmittymät DP, LSAP ja vihreät muodostivat koalition ja ajoivat Junckerin samaan tilanteeseen kuin Thacin. Junckerkin väitti, että ”hänellä on oikeus muodostaa uusi hallitus”. Koalition pääministeriehdokas Xavier Bettel sanoi, että ”vain eduskuntaenemmistö ratkaisee”. Vihreiden puheenjohtaja johtaja Francois Bausch puolestaan totesi, että ”kaksi kolmasosaa äänestäjistä ei äänestänyt CSV:tä eikä sillä siksi ole enemmistöä”. Juncker myönsi tappionsa.

Kosovon ja kosovolaisten kannalta valitettavaa on, että vielä ei ole päästy edes hallituksen muodostamisvaiheeseen. Uusi parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran 17.7.2014 ja puhemiehen vaali oli poliittista draamaa parhaimmillaan tai pahimmillaan. Monien kiemuroiden jälkeen puhemieheksi valittiin LDK:n puheenjohtaja Isa Mustafa. PDK kanteli vaalista perustuslakituomioistuimeen, jonka ratkaisua odotetaan elokuun alkupuoliskolla. Valitettavaksi asian tekee se, että mikään ei tällä hetkellä etene Kosovossa: ei Pristina-Belgrad -lähentymisneuvottelut eikä ehkä vielä tärkeämmät SAA-neuvottelut EU:n kanssa (Stabilisation and Association agreements).

Demokratiassa pitäisi aina oppia eilisestä eikä elää siinä.

 

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on porilainen maailmankansalainen, joka tällä hetkellä työskentelee Kosovon oikeusministerin kansainvälisenä juridisena neuvonantajana.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista