Keskustelunavauksia

EU:n olisi puhuttava vain yhdellä äänellä Kosovosta!

6.2.2014

Muistissa on, että 17.2.2008 Kosovo julistautui – yksipuolisella itsenäisyysjulistuksella – itsenäiseksi muun muassa USA:n ja useimpien Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden tukemana. Valitettavasti EU maksaa nyt kallista hintaa siitä, että se ei pysty puhumaan vain yhdellä äänellä Kosovosta. Kosovon poliitikot etsivät jatkuvasti USA:n – eikä EU:n – tukea ja poliittista ohjausta.

Viisi EU:n jäsenvaltiota (Espanja, Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia) pidättäytyvät myös edelleen tunnustamasta Kosovon itsenäisyyttä joko oman kansallisen itsekkyyden tai Kosovon lopulliseen asemaan liittyvien pelkojen takia. Pattitilanne jatkunee siksi myös lähitulevaisuudessa. EU:n ongelmana ovat ristiriitaiset viestit ja kannanotot Kosovon asemasta sekä EU:n kyvyttömyys toimia yhtenäisenä sekä kehittää johdonmukaisesti EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Johdonmukaisuus ja yhtenäisyys olivat juuri niitä keskeisimpiä kysymyksiä, jotka johtivat Lissabonin sopimuksen syntyyn ja solmimiseen.

Kosovon itsenäisyysjulistuksesta alkaen Belgrad (Serbia) on pitänyt Kosovon asemaa ja Serbian mahdollista EU-jäsenyyttä erillisinä asioina. EU:n jäsenvaltioiden kannat vaihtelevat. Useimmissa jäsenvaltioissa uskotaan ja ajatellaan, että Serbian pyrkimykset liittyä EU:hun ovat tiiviisti sidoksissa Kosovon aseman kanssa. Serbian on todella normalisoitava – toimivalla ja uskottavalla tavalla – suhteensa Kosovon kanssa tai jopa tunnustettava Kosovon itsenäisyys.

EU ei ole kiinnostunut – unionina – ratkaisemaan Länsi-Balkanin rajakiistoja tai etnisiä konflikteja eikä – ennen kaikkea – tuomaan tällaisia ongelmia EU:n sisälle. Liika Belgradin huomioiminen johtaisi Kosovon kannalta epäedulliseen tilanteeseen: ”Kosovon saartoon”. Vastaavasti liian vähäinen huomioiden johtaisi vain kasaantuviin ongelmiin Serbian ja Kosovon välille. On vaikea uskoa, että EU vaarantaisi oman ulkopolitiikkansa hyväksymällä Serbian EU:n jäseneksi, jos Kosovo-kysymystä ei ole ratkaistu.

Monen äänen -politiikan takia EU saattaa menettää yhden tehokkaimman Länsi-Balkanin ulkopolitiikan välineensä: yhtenäiset (normatiiviset) EU-jäsenyysvaatimukset. EU:n Länsi-Balkanin strategian uskottavuuden menetyksestä on valitettavasti tulossa todellisuutta.

Serbian valtion jokin aika sitten toteuttaman viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan hiukan alle viisikymmentä prosenttia maan kansalaisista hyväksyisi Serbian EU-jäsenyyden. Tärkeää on huomata, että serbialaisten huolena ei tämän mielipidemittauksen mukaan myöskään ollut Kosovon asema, vaan EU:n uskottavuus kansainvälisenä toimijana. Jos EU ei onnistu Länsi-Balkanilla, miten se voisi onnistua suhteissa suurvaltoihin, kuten Venäjä ja USA. Tai suhteessa muihin valtioliittoihin, kuten Afrikan unioni.

EU:n Kosovo-politiikassa on kyse ennen kaikkea siitä on, että on saatava aikaan jokin päätös; ei siitä, onko tuo päätös väärä vai oikea. Kunhan lopputulos on se, että Länsi-Balkanilla ei asioita enää ratkaista aseilla …!

 

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on porilainen maailmankansalainen, joka tällä hetkellä työskentelee Kosovon oikeusministerin kansainvälisenä juridisena neuvonantajana.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista