Keskustelunavauksia

Kaksi Kosovoa

25.2.2014

Ibar-joki jakaa Mitrovican kaupungin Pohjois-Kosovossa. Etelä-Mitrovica on pääosin albaanien asuttama ja pohjoinen serbien. Etelä-Mitrovicassa ei ole juurikaan levottomuuksia, kun vastaavasti pohjoinen on erittäin altis väkivallalle ja erilaisille rauhattomuuksille. Esimerkiksi viime viikolla joukko kansainvälisiä työntekijöitä joutui Pohjois-Kosovossa väijytyksen ja kivääritulen kohteeksi. Vainajilta onneksi tällä kertaa vältyttiin.

Edellä kuvattu jako symboloi koko Kosovoa: niin etnisesti kuin hallinnollisesti. Etelä-Kosovo on aidosti itsenäinen maa – koti noin 1,8 miljoonan suuruiselle albaaniväestölle. Pohjois-Kosovoa voi vieläkin valitettavasti – de facto – pitää osana Serbiaa. Pohjois-Kosovon ja Serbian pääkaupungin Belgradin välillä kulkee jopa Serbian valtion ylläpitämä junarata! Edes Kosovon serbien tarkka lukumäärä ei ole selvillä.

Serbian sotajoukot vetäytyivät virallisesti Kosovosta vuonna 1999, kun sota päättyi. Silti Serbia jatkoi olemassaoloaan Pohjois-Kosovossa mm. rahoittamalla alueen erilaisia hankkeita sekä maksamalla alueen serbivirkamiesten (opettajien, poliisien jne. palkkoja). Monessa tapauksessa Serbia maksoi palkkoja myös työstä (työpaikoista), jotka olivat olemassa ”vain paperilla”. Serbia halusi tällä ”toimeentulotuella” rohkaista Kosovon serbejä pysymään Pohjois-Kosovossa. Toisin kuin muulla Kosovossa, jossa pienemmät serbiyhteisöt (mm. Gracanica) jätettiin täysin yksin: elämään osana itsenäistä Kosovoa.

Aikaisemmin Kosovon serbit ovat boikotoineet – Serbian valtion tukemana – Kosovon valtiollisia vaaleja niin paikallis- kuin valtiotasollakin. Viime marraskuun paikallisvaalit toivat mukanaan kuitenkin muutoksen: Serbia kannusti aktiivisesti Kosovon serbejä äänestämään ko. vaaleissa. Serbeillä oli jopa oma ehdokaslista. Syy oli selvä. Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, mutta halu päästä Euroopan unionin jäseneksi on valtava. Serbian on siksi normalisoitava suhteensa Kosovon kanssa. Marraskuun paikallisvaalit olivat askel tähän suuntaan. Valitut luottamushenkilöt toimivat Kosovon lakien ja Kosovon perustuslain mukaan.

Nyt Kosovo on ajautumassa ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Vaalit saatetaan jopa järjestää alkaneen vuosipuoliskon aikana. Mikä on tällöin Kosovon serbien suhtautuminen – äänestääkö vai ollako äänestämättä? Kosovon serbeille se on vakava henkilökohtainen päätös. Moni ajattelee, että äänestäminen parlamenttivaaleissa olisi maanpetturuutta. Serbian pettämistä! Äänestäminen parlamenttivaaleissa voidaan tulkita kannanotoksi Kosovon itsenäisyyden puolesta, jota Pohjois-Kosovon serbien on vaikea – ja jopa mahdotonta – hyväksyä.

Kosovon serbien on samoin myös vaikea ymmärtää sitä, että Serbian tulevaisuus on Euroopan unionissa, jos se tarkoittaa Kosovon ”uhraamista”. He tietävät kuitenkin sen, että Belgradissa on vastassa mm. Washington ja Bryssel sekä koko kansainvälisen yhteisön paine. Pohjois-Kosovossa ei silti ole vaihtoehtoja: on vain elettävä.

Pohjois-Kosovon serbit joutuvat varautumaan myös siihen, että joskus tulevaisuudessa Serbia saattaa tunnustaa Kosovon itsenäisyyden, vaikka Serbian päättäjät sen nyt kieltävätkin. Mitä sitten tapahtuu? Aika näyttää. Joukkomuutto olisi mielestäni tämänhetkinen vastaus. Mutta siihen asti Pohjois-Kosovon serbit taistelevat. Toivottavasti kuitenkin vain diplomaattisin keinoin ilman uusia väijytyksiä ja kivääritulta!

 

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on porilainen maailmankansalainen, joka tällä hetkellä työskentelee Kosovon oikeusministerin kansainvälisenä juridisena neuvonantajana.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista