Keskustelunavauksia

Kosovoon historiallinen naispormestari (mayor)

5.12.2013

Kosovon paikallisvaalien viime sunnuntaina 1.12.2013 pidetty toinen kierros ratkaisi, että Gjakovaan valittiin Kosovon historian ensimmäinen naispormestari: Mimoza Kusari-Lila. Hän voitti istuvan pormestarin Pal Lekaj’n noin 2 prosentin äänierolla. Voitto ei perustunut sukupuoleen. Mimoza Kusari-Lila on pätevä, jopa ministerikokemusta omaava, poliitikko.

Euroopan nuorin demokratia on myös pyrkinyt suunnitelmallisesti vahvistamaan naisten asemaa ja vaikutusvaltaa maassa. Kosovolla on vuonna 2011 valittu naispresidentti Atifete Jahjaga. Kosovon oikeusjärjestelmä – perustuslaista ja mm. työlainsäädännöstä lähtien – turvaa sukupuolten välisen tasa-arvon. Parlamentissa on naiskiintiö (30 %). Mutta, muutaman menestyneen naispoliitikon lisäksi, vallitseeko Kosovossa sukupuolten välinen todellinen tasa-arvo?

Valitettavasti vastaus on: ei. Esimerkiksi yritystalouden näkökulmasta naiset omistavat alle 10 %:ia yrityksistä ja lisäksi nämä yritykset ovat keskimäärin kaksi kertaa niin pieniä kuin heidän miespuolisten kollegoittensa omistamat yritykset. Naiset ovat Kosovossa vieläkin vähemmän koulutettuja kuin miehet; naisten työttömyysaste on selkeästi miesten työttömyysastetta korkeampi (60 % / 45 %). Nämä haasteet ja tämä reaalitilanne olisi jokaisen kosovolaisen tunnustettava sekä rakennettava sellaisia taloudellisia ja poliittisia instituutioita, jotka tarjoavat yhtäläiset mahdollisuudet sekä miehille että naisille. Mitä siis pitäisi – esimerkiksi – tehdä?

1) Omistusoikeuskysymyksiä. Lain mukaan miehillä ja naisilla on sama oikeus perintöön, mutta käytännössä vieläkin usein naisia pakotetaan joko luopumaan perinnöstä tai vanhemmat vain päättävät asian heidän puolestaan. Avioliitossa aviomies yleensä omistaa perheen omaisuuden ja avioerossa vaimo jää ns. tyhjän päälle. Ilman omaisuutta on vaikea aloittaa yritystoimintaa tai saada edes lainaa.

2) Poliittiset vaikutusmahdollisuudet. Kosovossa sukupuolten tasa-arvo on turvattu kiintiöillä, mutta siitä huolimatta päätöksentekoa hallitsevat miehet ja nainen päättävässä asemassa on edelleen poikkeus sääntöön. Demokraattisen hallintotavan on mahdollistettava kaikkien kansalaisten osallistuminen ja yhdenvertaisuus päätöksentekoprosessissa. Tulevaisuudessa toivottavasti jopa ilman kiintiöitä!

3) Koulutuskysymykset. YK on naisnäkökulmaa ajatellen määritellyt koulutuksen ”nopeimmaksi tieksi ulos köyhyydestä”. Ja silti Kosovon kulttuuriperintö suosii vieläkin miesten kouluttamista – naisten kustannuksella. Tilanne on onneksi muuttunut ja muuttuu edelleen.

Omistusoikeudet, poliittiset vaikutusmahdollisuudet tai pääsy opiskelemaan eivät ole ainoat haasteet, jotka naiset Kosovossa kohtaavat. Ne ovat kuitenkin niitä tärkeitä institutionaalisia esteitä, joita lieventämällä tai poistamalla demokraattinen vaikutusvalta ei riipu sukupuolesta.

 

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on porilainen maailmankansalainen, joka tällä hetkellä työskentelee Kosovon oikeusministerin kansainvälisenä juridisena neuvonantajana.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista