Keskustelunavauksia

Laiton lakko on yhteiskunnan häpeätahra

2.3.2016

Työehtosopimuslain 8 § velvoittaa työehtosopimukseen osallisia tai siihen muuten sidottuja välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut ovat vielä velvollisia huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät kaikkia sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimukseen osallisen katsotaan laiminlyöneen edellä tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata.

Työehtosopimuslain 9 §:n mukaan työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvollisuuksiaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko.

Työehtosopimuslain mukainen lakko-oikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusselvyyksiin ja -oikeuksiin. Edellä kerrotuin tavoin tätä oikeutta on kuitenkin rajoitettu. Lakkoja on kahdenlaisia: laillisia ja laittomia. Laillisia lakkoja tulee puolustaa loppuun asti. Sen sijaan laittomat lakot tulee aina tuomita. Valitettavasti mitään muuta laittomuutta ei tänä päivänä kuitenkaan myötäillä niin kuin laitonta lakkoa. Laiton on silti aina laiton, vaikka se olisi lakkokin. Tilannetta voisi verrata esimerkiksi autolla ajoon, joka on lähtökohtaisesti sallittua. Sille on kuitenkin asetettu selkeät rajat: liikennesääntöjä on noudatettava. Punaisia päin ei saa ajaa eikä ylinopeutta.

Siitä huolimatta, että samanlaisia sääntöjä on demokraattisesti säädetty myös lakko-oikeuden osalta, niitä rikotaan surutta ja niiden rikkomiseen suhtaudutaan aivan eri tavalla kuin vaikkapa juuri punaisia päin ajamiseen. Ammattiyhdistysliike saa toimia aivan vapaasti sekä suuren yleisen ymmärryksen vallitessa jatkaa laittomuuksiaan. Laajentaa laittomia lakkojaan ja aiheuttaa yhä suuremmilla laittomuuksilla yhteiskunnalle yhä suurempaa haittaa. Muutama lisäsakko kyllä määrätään, mutta yleistä tuomiota ei tule. Puhumattakaan siitä, että alettaisiin puhua lakko-oikeuden rajojen miettimisestä.

Laittomien lakkojen johdosta määrättävät hyvityssakot ovat nyky-Suomessa rinnastettavissa lähinnä huonoon vitsiin. Silti kyse on yksiselitteisesti laittomasta toiminnasta, jonka taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset yhteiskunnalle ja tuhansille sivullisille voivat olla huomattavia. Yhteiskunta, jonka mielestä omalla työllään vaurastuneen ihmisen suorittama punaisia päin ajaminen on moitittavampaa kuin jäsenmaksutuloilla toimivan ammattiyhdistyksen pystyyn panema laiton lakko, on sairas.

Työntekijä on aina palkkansa ansainnut ja lakko-oikeutta on puolustettava, mutta laittomat lakot on saatava kitkettyä yhteiskunnasta. Yksi keino on nostaa hyvityssakkoja olennaisesti ja nopeasti siten, että niillä on elävässä elämässä muutakin kuin viihdearvo.

 

Jouni Lehtimäki
Kosovon oikeusministerin kv. neuvonantaja
Pori

 

Satakunnan Kansa

Saatat pitää myös seuraavista