Keskustelunavauksia

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö – rikoksista törkeimpiä

16.5.2013

Viime viikkoina on julkisuuteen tullut yhä useampia lapsen seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia – niin Suomessa kuin ulkomailla. Erään arvion mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa lapsipornografiassa liikkuu vuosittain 6.000.000.000,00 dollaria! Satakuntakaan ei ole jäänyt tästä surullisesta julkisuudesta osattomaksi.

Tutkijat ovat eri mieltä siitä, onko epänormaali himo lapsiin synnynnäistä, kuten hetero- tai homoseksuaalisen suuntautumisen nykyisin laajasti katsotaan olevan. Vai voisiko syynä ja motiivina olla muissa seksuaalirikoksissa todetut syyt kuten erilaiset stressitilanteet: ongelmat avioliitossa ja/tai parisuhteessa, aikuisen kumppanin puute?

Lapsipornon syistä ei valitettavasti ole laajaa tutkimusta, koska ongelmaa tarkastellaan lähtökohtaisesti moraalisena kysymyksenä eikä psykologisena tai henkisenä ongelmana. Lapsiporno ruokkii poikkeavia persoonallisuuksia. Eräälle tuomitulle lapsipornokuvat olivat kuin postimerkit jollekin toiselle. ”Keräilykohde”, kuten hän itse totesi. Niin tai näin: kaiken lapsipornon ja kaikenlaisen lasten hyväksikäytön tulee aina olla tuomittavaa ja siihen pitää puuttua nopeasti ja tiukasti!

Mikä sitten olisi oikea rangaistus? Vankeusrangaistus ei yksin poista rikoksentekijän mielihaluja tai auta niitä, jotka tuntevat seksuaalista vetoa lapsiin. Varsinkaan jos hyväksytään, että himo lapsiin on synnynnäistä. Yhdysvalloissa tehdyn seurantatutkimuksen mukaan seksuaalirikoksen uusintaprosentti ei juurikaan pienentynyt edes sillä, että vankeusrangaistukseen yhdistettiin jokin lääke- tai mentaalihoito. Paine tuomioistuimia ja vankilajärjestelmää kohtaan kasvaa lisääntyneiden tapausten ja/tai lisääntyneen julkisuuden myötä. Pedofiilit on kyettävä pitämään erillään lapsista – tapahtuupa tämä sitten suljetuissa vankila- tai sairaalaolosuhteissa.

Nyky-yhteiskuntaan eivät jalkapuut enää kuulu, mutta pitäisikö alaikäisten lastemme turvallisuuden takia nyky-yhteiskuntaan kuulua todellinen julkinen pedofiilirekisteri? Rikostaustaotemenettely, jonka vuoden 2003 alusta voimaan tullut laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä määrittelee, ei ole ollut riittävä.

Julkisuuden uhka olisi vahva ase, koska paljastuneissa lapsipornotapauksissa rikoksentekijät ovat monta kertaa olleet nk. ”kunnollisia” perheenisiä ja -äitejä, jotka ovat pitäneet huolta omasta perheestään ja lapsistaan. Kiinnijääminen on rikkonut isän tai äidin kiillotetun fasadin!

 

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on porilainen maailmankansalainen, jolle maapallon eri kriisialueetkaan eivät ole vieraita.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista