Keskustelunavauksia

Palauta poikamme!

18.9.2016

Kosovossa on muutaman kuukauden ajan puhuttanut paljon yhden kosovolaisen äidin Pranvera Abazin julkinen hätähuuto. Toisin kuin Pranvera oletti, että poikansa Erion meni isänsä kanssa viettämään viikonloppua Rugovaan, totuus oli karu ja paljastui Erionin isän (puolisonsa) lähettämällä tekstiviestillä: ”Pranvera, olen Syyriassa taistelemassa Erionin kanssa. Otan yhteyttä, kun puhelin löytää verkon.”.

Pranvera ei myöskään ole ainoa. Kosovon viranomaiset arvioivat, että noin 100 – 200 albaania olisi tänä vuonna liittynyt militantteihin Syyriassa ja Irakissa. Kosovon poliisin mukaan ainakin 16 olisi myös jo kuollut. Jotain kertoo sekin, että viime elokuun 11. päivä Kosovossa pidätettiin 40 miestä epäiltynä laittomasta militanttien tukemisesta. Samassa yhteydessä miehiltä takavarikoitiin iso määrä erilaisia aseita, ammuksia ja räjähteitä.

YK:n Ihmisoikeusneuvoston (United Nations Human Rights Council) samoin viime elokuussa julkistamassa raportissa todetaan, että militantit ovat rakentaneet Syyriaan sotilaallisia harjoitusleirejä, joihin siviilikoulutuksen varjolla rekrytoidaan myös lapsia. Lapsia on lähetetty aktiivisiin sotilasoperaatioihin – jopa itsemurhatehtäviin. Kosovon TV:ssä on näytetty kuvakaappauksia, joissa Pranveran mielestä on näkynyt Erion tuntemattoman militanttimiehen kanssa ja sitten myöhemmin muiden lasten seurassa.

Kosovon islamilainen yhteisö on tuominnut toiminnan, jossa isä vie lapsensa militanttien taistelutantereelle. Yhteisö pitää käsittämättömänä, että näin voi tapahtua. Miten aikuinen ihminen voi vaarantaa rakkaimpiaan? Lapsia, jotka eivät varmasti edes täysin ymmärrä, mistä on kyse. Pranveralta kysyttiin eräässä TV-haastattelussa eikö hän huomannut miehessään mitään poikkeavaa. Pranvera vastasi, että ei. Miehensä rukoili ja oli uskovainen, mutta ei koskaan puhunut, että lähtisi ”uskonsotaan” tai kaappaisi pojan mukaansa. Hänellä oli sotatarvikkeita laukussa kotona. Mutta niitä hänellä oli ollut jo aikaisemminkin. Kauan aikaa.

Pranvera mietti pitkään, tulisiko julkisuuteen tämän asian kanssa. Sydämessään ainoana toiveena, että Erion tulisi takaisin. ”Kului noin kaksi kuukautta ja mitään ei tapahtunut. Silloin päätin, että nyt riittää ja kokeilen, auttaisiko asian julkistaminen”, totesi Pranvera TV-haastattelussa.

Tällä hetkellä Pranvera työskentelee viranomaisten kanssa saadakseen poikansa takaisin. Pranvera tarvitsee itselleenkin viranomaissuojaa ja joutuu turvallisuutensa takia muuttamaan usein. Miehelleen Pranvera ei ole puhunut hänen Syyrian lähtönsä jälkeen lainkaan. Erioninkin annetaan puhua äidilleen vain hyvin lyhyesti ja käytännössä vain vastata kysymyksiin. Miehelleen Pranvera kertoi, jos saisi mahdollisuuden, sanovansa ainoastaan, että: ”palauta poikamme!”

Jokainen ymmärtää, että yhdeksänvuotiaan pojan ei kuulu olla Syyriassa: taistelemassa. Lapsen paikka on kotona vanhempiensa ja ystäviensä kanssa. Koulut alkoivat Kosovossa syyskuun alussa. Lapsen kuuluu käydä koulua. Erion – toivottavasti näin tapahtuu pian myös Sinun kohdallasi …!

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on porilainen maailmankansalainen, joka tällä hetkellä työskentelee Kosovon oikeusministerin kansainvälisenä juridisena neuvonantajana.

Saatat pitää myös seuraavista