Keskustelunavauksia

Perjantai 13. päivä

2.12.2015

Olin kotona kolme viikkoa sitten viettämässä normaalia perjantai-iltaa, kun sähköpostiini tuli tilannekeskuksen kriisiviesti, että jotain kauheaa oli tapahtunut. Jihadistijärjestö ISIS oli iskenyt Pariisissa seitsemässä paikassa: kuolleita noin 130 ja haavoittuneita noin 300. Iskut tapahtuivat kello 21.25 – 1.00; ilmeisen suunnitellusti juuri epäonnen päivänä perjantaina 13. päivä.

Iskut koskettivat varmasti meitä kaikki, koska tällä kertaa oli helppoa kuvitella itsensä uhrien paikalle. Tapahtumat olivat lähellä ihmisten jokapäiväistä elämää. Itse olin kotona, mutta olisin voinut olla ystävien kanssa konsertissa tai illallisella, oluella.

Myötätunnon – uhreille ja omaisille – pitää näkyä, mutta tapahtuneelle ei enää voi mitään. Tapahtuneesta pitää kuitenkin oppia. Ja mikä tärkeintä: iskut eivät saa muuttaa eurooppalaista elämätapaa. Pelko ei saa ohjata elämäämme. Olisiko myös niin, että jälleen kerran pitäisi ottaa oppia historiasta? Jo Rooman valtakunnan hajoaminen osoitti rajavalvonnan tärkeyden. Imperiumit kaatuvat, jos rajat ovat täysin valvomattomia. EU-kansalaisten vapaan liikkumisen ja Schengen-sopimuksen ei tarvitse merkitä rajavalvonnan täydellistä puuttumista.

Pariisin tapahtumien jälkeen EU:n agendalle nousi luonnollisesti uusien terrori-iskujen estäminen sekä olemassa olevan valtavan maahanmuutto-ongelman nopea ratkaisu. EU:n komissio joutui toteamaan, että uudet iskut eivät ole poissuljettuja ja että terroristit voivat tulla EU:n alueelle turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Vaatimukset EU:n omasta tiedustelupalvelusta eivät saaneet jäsenvaltioiden kannatusta, mutta tiedustelutiedonvaihdon kehittämistä pidettiin tärkeänä.

Hollannin malli, jossa maahan tulevalle turvapaikanhakijalle tai pakolaiselle tehdään heti ensimmäisten päivien aikana terroristiseulonta, nousi otsikoihin myönteisessä sävyssä. Hollanti on EU:n jäsenvaltiona kuitenkin sikäli poikkeuksellinen, että siellä maahanmuutto on ollut lähinnä siirtotyöläisten integraatiota. Maan suosituin poliitikkokin on tällä hetkellä Marokossa syntynyt muslimi, Rotterdamin pormestari Ahmed Aboutaleb. Kyseinen pormestari muistetaan laajasti siitä, että hän totesi ääri-islamisteille Charlie Hebdon toimitukseen – myös Pariisissa – tammikuussa tänä vuonna tehdyn terroristi-iskun jälkeen, että ”jos ette kestä huumoria, ja jos ette tykkää olla täällä sen takia, että humoristit, joista ette pidä, tekevät lehteä, voinko pyytää teitä painumaan helv…”.

Pariisin tapahtumat ovat olleet hyvä kasvualusta myös ääri- ja populistipuolueille. Ranskassa Marine Le Penin johtama Kansallinen rintama uhkaa jo valtapuolueita. Suomessa mikään puolue eivät ole halunnut – onneksi – ”hyödyntää” tilannetta. Olisiko tilanne toinen, jos Perussuomalaiset eivät olisi hallituksessa? Jos jäsenvaltiot eivät pysty takaamaan kansalaistensa turvallisuutta, ääri- ja populistipuolueiden kannatus jatkaa varmasti nousemistaan, mutta kansalaiset saattavat myös varmistaa turvallisuutensa valitettavasti myös itse. Maailmalla on lukuisia huonoja esimerkkejä siitä, mitä yksityisten turvamiesten ja -palveluyhtiöiden määrän kasvu voi tuoda mukanaan.

Nähtäväksi myös jää, oliko perjantailla 13. päivä vaikutusta Ison-Britannian tulevaan kansanäänestykseen EU:n jäsenyydestä? Niin voimakkaasti on Ison-Britannian pääministeri David Cameronin vaatinut muun muassa EU-maahanmuuttajien tukien leikkaamista sekä maan pitämistä edelleen erossa euroalueen päätöksistä. Jos Iso-Britannia päättää erota EU:sta, onko meillä sen jälkeen enää EU:ta?

Alkoiko EU:n hajoaminen perjantaista 13.11.2015?

 

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on juristi, joka kriisinhallintatehtävien tuomalla kokemuksella kirjoittaa tällä palstalla ajankohtaisista eurooppalaisista aiheista.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista