Keskustelunavauksia

Rikollisuus vyöryy päällemme

29.11.2017

Joukkotiedotusvälineet ja sosiaalinen media tuovat päivittäin silmiemme eteen uusia rikoksia ja epäilyjä mahdollisista rikoksista. Pikkulapsen puukotus Porvoossa ja miehen puukotus Porissa. Kymmenvuotiaan tytön törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö. Jokainen menetetty elämä tai haavoitettu yksilö rikkoo myös oman mielenrauhamme, vaikka emme edes tunne uhreja. Rikollisuutta ja väkivaltaa on kaikkialla, mutta se on vain pieni lohtu. Haluamme itse olla, ja elää, turvallisessa ympäristössä.

Uutisia lukiessa joutuu joskus myös kysymään itseltään: ”ollako vai eikö olla”. Tuntuu, että yhteiskunta on voimaton taistelussa rikollisuutta vastaan. Jotkut käyttäytyvät kuin eivät olleet koskaan kuulleet sanoja ”omatunto”, ”rehellisyys” tai ”kunnioitus”. Käräjäsaleissa syytetyt esiintyvät pää peitettynä.

Onko niin, että kasvava tietoisuus lisää paniikkia? Väärät käyttäytymistavat syntyvät jo lapsuudessa. Ei liene epäilystäkään siitä, että viranomaisten, päättäjien, ja meidän kaikkien, on aika alkaa tarkastella paremmin sitä, miten ihmiset kohtelevat muita ihmisiä kouluissa, työpaikoilla – ja erityisesti perheenjäseniä kotona. Tilastoista on pitänyt huomata muun muassa perheväkivallan esiintymistiheyden kasvu.  Perheväkivallasta iso osa jää myös ilmoittamatta – piiloväkivallaksi.

Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on nyt panostettava. Poliisien kouluissa järjestämät tiedotuskampanjat ja #metoo-liike ovat hyviä esimerkkejä. Keskustelua ja konfliktien hoitoa – sovittelua – ennen väkivaltaisia toimia. Asioiden ratkaisua ennen syyttämistä.

Ammattisovittelijat painottavat sitä, että yksilö, joka käyttäytyy rikollisella tavalla, ei ole täysin järjetön eikä välttämättä edes haluton estämään veren ja kyyneleiden vuotamista. Mutta on niin helppoa uskoa, että vain tyhmyys ajaa väkivaltaan. Eräs sosiaalityöntekijä sanoi minulle kerran, että ”ei ole vain tyhmää uskoa, että kaikki pahat ihmiset käyttäytyvät huonosti, koska he ovat pahoja. Tällainen asenne on jopa vaarallinen.”

Rikollisuus ja väkivalta eivät ole enää vuosikymmeniin olleet vain kotimaisia ongelmia. Rikollisuus ja väkivalta ylittävät valtioiden rajoja ilmoittamatta ja huomaamattamme.

Kansakuntien oikeusvaltiotyössä (poliisi-, syyttäjä- ja oikeuslaitos) tulosten saaminen saattaa kestää vuosikymmeniä, minkä takia oikeusvaltioperiaatetta on vahvistettava myös kansainvälisellä yhteistyöllä. Tällainen yhteistyö on erityisen tärkeää sellaisilla lainkäyttöalueilla, jotka eivät pysty itse käsittelemään edes pientä rikollisuutta ja korruptoituneita toimintatapoja. Nämä alueet ovat kansainvälisen rikollisuuden kehtoja.

Oikeusvaltiossa ei ole mahdollista, että jokainen määrittelee oman moraalinsa. Tällainen johtaisi anarkiaan, jossa vahvimman oikeus ja viidakon lait astuisivat voimaan. Onnellisuus tai onnettomuus on aina oman toiminnan lopputulos.

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on varatuomari ja oikeustieteen lisensiaatti sekä Kosovon Suomen kunniakonsuli.

 

Satakunnan Viikko

Saatat pitää myös seuraavista