Keskustelunavauksia

Vieläkö brexitin aiheuttamat hälytyskellot soivat?

28.8.2017

Iso-Britannia neuvottelee parhaillaan ehdoista, joilla erota EU:sta. Jokainen, joka väittää tietävänsä, minkälainen Iso-Britannia tai Eurooppa on viiden vuoden päästä, liioittelee. Ison-Britannian 23.6.2016 järjestämän EU-kansanäänestyksen (brexit) tulos sai varmasti hälytyskellot soimaan ympäri Euroopan. Mutta soivatko ne vielä? Ja soivatko ne tarpeeksi kovaa? Onko tuloksena lopulta järkevä erosopimus vai alku esimerkiksi 1930 luvun kaltaiselle uudelle lamalle …?

Skotlannin ja Pohjois-Irlannin EU-myönteisyyden takia on vieläkin olemassa vaara, että Iso-Britannia hajoaa. Skotlanti itsenäistyy ja Pohjois-Irlanti (osa) liittyy Irlantiin. Muun muassa Puola, Tshekin tasavalta ja Unkari seuraavat brittien taistelua. Ja jos lopulliset erosopimuksen ehdot ovat siedettävät, saattaa joku (jotkut) niistä seurata Ison-Britannian esimerkkiä. Tai sitten EU-päättäjät ymmärtävät vastuunsa, ja EU vahvistuu sekä palaa yhteismarkkinoille todellisena maailmanlaajuisena toimijana.

Nyt tarvitaan todellista johtajuutta ja johtamisen laatua niin EU:ssa kuin Isossa-Britanniassa. Rangaistuksilla ja uhilla johtaminen toisi mukanaan vain enemmän sekasortoa. Huolelliset johtajat ovat analysoineet brexitin – sen syyt ja seuraukset – ja tunnustavat jäsenvaltioiden suvereniteetin. Liittovaltion aika ei ole vielä! Onko koskaan? Lisäksi johtajien on keskityttävä ja saatava ratkaistuksi brexitin päävoimavara: maahanmuutto- ja pakolaiskysymykset. Se merkitsee EU:n ulkopolitiikan elvyttämistä sekä yhteistä näkemystä mm. Syyrian, Libyan ja Turkin ongelmien ratkaisemisesta. EU ei kestä uutta pakolaisaaltoa!

Maailma on tällä hetkellä hyvin populistinen: brexit, Marine Le Pen, Trump. Mutta populismia ei saa väheksyä. Populismi pohjautuu ihmisten todellisiin tuntoihin ja huoliin. Jos EU-johtajat ja kansalliset johtajat sitoutuvat ratkaisemaan yhteiskunnan todellisia ongelmia kuten väestön ikääntyminen, työttömyys ja ilmastokysymykset, niin brexit oli toimiva hälytyskello. Muussa tapauksessa vuosi 2016 saattoi merkitä paluuta 1930 luvulle ja maailmanlaajuiseen lamaan: protektionismiin, verotuksen ja sääntelyn kiristämiseen sekä julkisen talouden leikkauksiin.

Itse luotan kuitenkin vahvempaan EU:hun ja vahvempaan Eurooppaan. Eurooppaan, joka ottaa enemmän vastuuta myös lähiympäristöstään. Se on aina ollut maanosallemme vaikeaa, mutta nyt on pakko!

Jouni Lehtimäki

Kirjoittaja on varatuomari ja oikeustieteen lisensiaatti sekä Kosovon Suomen kunniakonsuli.

Satakunnan Kansa

Saatat pitää myös seuraavista